Goasttideaddjin
Veli-Pekka Lehtola vuođđudii ovttas iežas oappážiiguin smávva girjegoasttidanfitnodaga Kustannus-Puntsi Ky, go sii smihtte ahte mo sii sáhtášedje almmuhit áhčiset girjji Lapinmaan vuosituhannet. Sin eadni jámii beaivvi ovdal go sii ožžo dieđu, ahte Puntsi lea dohkkehuvvon fitnodahkan. Puntsi lea Eurohpá Uniovnna davimus girjegoasttádus ja dán bearašfitnodaga váldokantuvra lea Anáris man erenomáš beroštumit leat Lappi, sápmelaččat ja davviguovllu gažaldagat.
Fitnodat lea nu vudjon árktalaš gažaldagaide, ahte buot dan vuođđudeaddjit leat riegádan 300 kilomehtera poláragierddu davábealde ja dušše okta geasset. Guovttis sudnos fitnet jeavddalaččat galbma rutnis vuojadeamen, ja okta sis ii leat vuolgán dearvan Anáris maŋimuš 30 jahkái. Fitnodagas leat maid citypuntsilaččat.
Puntsi riegádii 1996 sihkkarastit ahte Sámi, Lappi ja sápmelaččaid birra almmuhuvvošii earáge go eksotihkalaš ja diđolaččat gávppálaš girjjálašvuohta. Lehtola oappážiid mielas Mátta-Suoma oaivedoaimmaheaddjit eai doaimmahan ja goasttidan doarvái čállosiid sápmelaččaid birra, go sis ledje stuorrá ovdagáttut sápmelaččaid ektui. Suopmelaš doaimmaheaddjit oidne sápmelaččaid oassin dološ máilmmis ja sin mielas sámiid birra sáhtii muitalit dušše dihtolágan govvádusaiguin, mat fas oappážiid mielas ledje menddo stereotiihpalaččat. Puntsi goasttidii alladássásaš diehtogirjjiid, muhto lea maid buvttadan ee. čáppagirjjálašvuođa. Puntsi ovttasbargoguoimmit leat leamašan omd. Sámediggi, Lappi universitehta, Pohjoinen valoGovvakeskus ja Lappi girjerádju.
Fitnodaga namma “Puntsi” boahtá davvisámegiela sánis bunci mas leat iešguđet mearkkašumit, dego bunci, movttetvuohta ja duššás dahkkon barggu. Go sápmelaččas návccat nohket, de bunci ravgá. Go fas návccat bohtet, de hállo Kustannus-Puntsis. Maiddái olmmoš dahje fitnodat, mas leat menddo stuorra vuordámušat alddis, lea bunci. Goasttideddjiid eadni lei riegádan Buncedievá vuolde Gáregasnjárggas.