|
|
Veli-Pekka Lehtola:
Saamelaiskiista
Saamelaisten itsehallinnon kehittyminen on herättänyt vastustusta. Mistä kiistassa on kyse?
Lue lisää…
|
|
Veli-Pekka Lehtola:
Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide
Päivitetty versio saamelaistietouden yleisteoksesta!
Lue lisää…
|
|
|
Veli-Pekka Lehtola:
In the Crossfire of War
In September 1944, the Lapland War began in the Province of Lapland, including Sápmi, the Sámi homeland. As a prelude to this war the Sámi and Finnish populations of the Province of Lapland were evacuated to central Finland, except for small groups of Reindeer Sámi to northern Sweden. They had to live the whole winter as refugees inside of peasant Finnish society, with strange language and habits. When coming back, they found the old Sápmi completely destroyed; the new Sápmi was rebuilt from the ground up following Finnish models and ideals.
Read more...
|
|
|
Veli-Pekka Lehtola:
Die Sámi – Traditionen im Wandel
Die Traditionen der samische Kultur im Norden Skandinaviens wurden in moderne Einflüsse und Perspektiven eingegliedert. Innere und äußere Veränderungen in Politik, Medien, Kunst und Literatur ist für die Sámi nichts Neues. Dr. Veli-Pekka Lehtola ist Professor für samische Kultur am Giellagas Institut der Universität Oulu (Finnland).
Lese mehr...
|
|
Juosten kustannettu (Puntsi)
Kustannus-Puntsi on 16,3 vuoden aikana tuottanut viitisenkymmentä kirjaa ja lähes 10 000 sivua. Mutta millaista kaaosta, paniikkia ja täpäriä tilanteita tämän kaiken aikaansaamiseen on tarvittu? Siitä kertoo tämä teos! Kirjoittaneet Jari Lehtola, Jorma Lehtola ja Veli-Pekka Lehtola.
LISÄÄ...
|
|
|
Saamelaiset suomalaiset (SKS)
Veli-Pekka Lehtolan suurtyö Saamelaiset suomalaiset – kohtaamisia 1896-1963 (SKS) on kertovaa historiankirjoitusta parhaimmillaan. Se piirtää yleiskuvan saamelaisten ja suomalaisten suhteista 1900-luvun alkupuolella, mutta nostaa esiin värikkään kirjon erilaisia persoonallisuuksia, ihmiskohtaloita ja käytännön kohtaamisia.
LISÄÄ...
|
|
Muitaleaddjiid maŋisboahttit (Giellagas-instituhtta)
Nuorra idealisttaid joavku vuodduđii Beaivváš Sámi Teáhtera 1980-logu álggus. Dát girji lea muitalus das, mo teáhter ovdánii friijajoavkkus fástá teáhterin ja šattai institušuvdnan.
Lehtola lea arkiivvaid ja jearahallamiid bokte čohkken dieđuid Beaivváš Sámi Teáhtera vuosttaš 25 jagis (1981-2006). Son suokkardallá maiddái dan, manin teáhter šattai njunuš sámedáiddahápmin ja mo dat huksii dáidagiin sámiid oktasaš vásáhusaid dálá máilmmis.
LASI / LISÄÄ...
|
 |
The Sámi People – Traditions in Transition (Kustannus-Puntsi – Alaska University Press)
“In a refined way, Veli-Pekka Lehtola weaves an historical and contemporary picture of the Sámi and Sápmi by presenting aspects and events that are characteristic of Sámi traditions in transition. By transitions he means the internal and external developments and climaxes that have shaped Sámi culture and society as Sámi express their voices today in multifaceted ways…” (Professor Ludger Műller-Wille in the preface of the book)
|
 |
Sámi jietna (Yleisradio)
Suoma sámerádio historjá jagiin 1947-1995. Sámeradio ovdanii 50 jagis ovttaskas sáddagiin iehčanas guovllurádion, mas lei iežas sáddenfierbmi. Dálá Sámi Rádio ii leat dušše sámeidentitehta ovdanbukti, muhto maiddái dan huksejeaddji.
LASI / LISÄÄ... |
 |
Nickul – rauhan mies, rauhan kansa (Kustannus-Puntsi)
Pasifistin, Petsamon kartoittajan ja suuren saamenystävän elämäkerta. Helsinkiläinen Karl Voldemar Nickul oli rauhanliikkeen mies, mutta vielä tunnetummaksi hän tuli saamelaisten puolustajana ja tutkijana. Hän ystävystyi Petsamon kolttasaamelaisten kanssa ja vaikutti myös pohjoismaisessa saamelaistoiminnassa.
|
 |
Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide (Kustannus-Puntsi)
Saamelaiset on kiitelty yleisteos neljän valtion alueella elävästä kansasta, sen historiaa muokanneista käännekohdista ja selviytymisstrategiasta, jolla pieni kulttuuri on säilyttänyt erikoislaatunsa valtakulttuurien paineissa.
|
 |
Saamelainen ääni (Yleisradio)
Teos on arkistolähteisiin ja haastatteluihin perustuva historiikki Saamen Radion toiminnasta vuosina 1947-1997. Kehitys yksittäisistä ohjelmista itsenäiseksi alueradioksi ei ollut yksinkertainen. Siihen sisältyi byrokraattisia kiemuroita ja käytännön vaikeuksia, mutta myös idealismia ja suuria haaveita.
|
 |
Rajamaan identiteetti. Lappilaisuuden rakentuminen 1920- ja 1930-luvun kirjallisuudessa (SKS)
Lehtolan väitöskirja piirsi kuvan suomalaisten kirjailijoiden Lapin kuvasta 1920- ja 1930-luvuilla. Se on tutkimus mielikuvien ja todellisuuden kohtaamisesta, kahden kulttuurin välisestä rajamaastosta sekä identiteettien muuttuvuudesta ja rakentamisesta.
|
 |
Wallenius (Kustannus Pohjoinen)
Kenraalikirjailija K. M. Wallenius oli värikäs ja kiistelty hahmo, joka vaikutti vahvasti niin itsenäistyneen Suomen historiassa kuin Lapin kirjailijanakin. Elämäkerta myyttisestä henkilöstä perustuu huolelliseen arkistotutkimukseen ja haastatteluihin, mutta luo elämänmakuista kuvaa myös kertomusten ja monenkirjavan henkilövalikoiman kautta.
LISÄÄ...
|
 |
Saamelainen evakko (City-Sámit, uusintapainos 2004 Kustannus-Puntsi)
Sotavuodet ja niitä seurannut jälleenrakennusaika merkitsivät saamelaiskulttuurille suurta murrosta, jota ilman saamelaista kulttuuria ei voi ymmärtää. Teos oli ilmestyessään 1994 ensimmäinen kokonaisesitys sota-ajasta ja sen vaikutuksista Saamenmaalla. Uudistettu painos ilmestyi vuonna 2004.
|
 |
Presidentin kyyditys (Otava)
Jännittävä, dekkarimaisesti etenevä kertomus Suomen ensimmäisen presidentin sieppauksesta ja kyydityksestä. Yksi Suomen poliittisen historian suurimmista skandaaleista johti monimutkaiseen jälkiselvittelyyn, jonka keskeisenä hahmona oli yleisesikunnan päällikön virastaan erotettu kenraali K. M. Wallenius.
LISÄÄ... |
 |
Saamelaisten parlamentti (Sámediggi)
Suomen saamelaisvaltuuskunnan (1973-1995) ja Saamelaiskäräjien (1996-2003) historiikki 30 vuoden ajalta. Paitsi kronologinen katsaus, kirja on myös johdatus Suomen saamelaispolitiikkaan. Keskeisiä teemoja ovat oikeuskysymykset, elinkeinot ja saamen kielen asema.
LISÄÄ... |
