|
Doaimmahusbarggut
Lehtola muitala: “Studeantabláđiid lassin Kaltio temánummár 1982 lei vuosttas viiddes doaimmahusbargu, masa ieš dahken plánema, čállosiid doaimmaheami ja hábmema rájis. Ohppen das juo doaimmahusbarggu áŧestusa; vuosttas čálus bođii Nilla Outakoskis juo čuovvovaš iđit dalán čálusjearaldaga maŋŋá, muhto dasto golaige masá jahki ovdalgo ožžon eará čállosiid čoahkkái! Anára álbmotallaskuvlla (Inarin opisto) Tuppivyö-bláđi doaimmaheapmi lea daninassii álki, ahte sáhtten barggahit studeanttaid.” Lappilaš Pohjoistuuli-nammasaš kulturbláđis, šattai 1990-logu jorggáldagas “ođđa áiggi ofelaš” Lappi kultureallimii. Dat ovdanbuvttii nuorra lappilaš govvadáiddáriid ja čálliid ja válddii beali dalá servodatlaš váttisvuođaide. Dat lei áigeguovdil ee. danin go čálii spáppačiekčama vuođđofilosofiijas máilmmimeašttirčiekčamiid oktavuođas. Nuorat, nappo veháš badjel golmmalotjahkásaš radikálat, futno davvisuopmelaš Kaltio-bláđi, man váldodoaimmaheaddji lei Tuure Holopainen. Son muitalii Lehtola lean muhtun kulturdilálašvuođas láhttestan, ahte Kaltio lea ain seamma buorre bláđđi go dalle go dat vuođđuduvvui 50 jagi dassái. Go Pohjoistuuli ii šat almmustuvvan, de Tuure beasai láhttestit, ahte Pohjoistuuli lea dál seamma buorre bláđđi go dat lei ovdalgo dat vuođđuduvvui! Lehtola doaimmai Kaltio váldodoaimmaheaddjin Holopainen maŋŋá jagiid 1996-1998. Loga Lehtola váldočállosa (suomagillii) Kaltio-bláđđái spáppačiekčangilvvuid áigge http://www.kaltio.fi/vanhat/index31fe.html?187. |
|
